9.9.2024 - Janne Hakala

Lukuaika 3 min

Kunnossapitovelkaa syntyy, kun vaadittavia kunnossapitotoimenpiteitä lykätään tai niitä suoritetaan puutteellisesti. Tämä usein piilossa pysyttelevä velkataakka voi ajan myötä kasvaa hallitsemattomaksi, aiheuttaen merkittäviä riskejä tuotannon ja infrastruktuurin toimivuudelle. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme kunnossapitovelkaa, sen vaikutuksia ja siitä syntyvää noidankehää. Kirjoituksessa tuomme myös esiin keinoja, joilla kunnossapitovelkaa voi hallinta.

Rautalankakorjaukset – Väliaikaiset ratkaisut, joilla on pysyvät seuraukset

Kunnossapidon arjessa tehdään toisinaan väliaikaisia ja nopeita korjaustoimenpiteitä, jotka eivät ole kestävällä tavalla toteutettuja. Näitä voidaan kutsua "rautalankakorjauksiksi", joiden tarkoituksena on palauttaa kone tai laite mahdollisimman nopeasti takaisin tuotantoon. Ominaista näille ratkaisuille on, että kone on kyllä saatu toimimaan, mutta lopullinen korjaus tehdään, kun siihen on olemassa paremmat edellytykset. Nämä ratkaisut ovat toisinaan perusteltuja kiireellisissä tilanteissa kunnossapidon resurssien tai esimerkiksi varaosapuutteen vuoksi. Ongelmaksi nämä välittömät vikakorjaukset muodostuvat silloin, kun ne jäävät pysyviksi. Kun väliaikaiset ratkaisut alkavat kasautua, syntyy noidankehä, jossa laitteiden vikatilanteet toistuvat yhä tiheämmin ja korjausten laatu heikkenee entisestään. Tämä lisää riskejä ja voi lopulta johtaa vakavaan tuotantokatkokseen tai pahimmillaan vaarantaa koneen tai laitteen käyttöturvallisuuden.

Kunnossapitotoimenpiteiden lykkääminen – Velka, joka kasvaa huomaamatta

Kunnossapitovelka ei kuitenkaan synny vain väliaikaiskorjauksista. Monesti toimenpiteitä lykätään, koska ne eivät tunnu välttämättömiltä juuri sillä hetkellä. Tämä "toteutetaan myöhemmin" -mentaliteetti voi aluksi tuntua harmittomalta, mutta vähitellen se johtaa siihen, että pienet korjaukset jäävät kokonaan tekemättä. Tällöin ongelmat alkavat kasautua ja eskaloituvat usein pahimmalla mahdollisella hetkellä – esimerkiksi silloin, kun tuotanto on huipussaan, kriittinen toimitus on käynnissä tai kun kunnossapidon resurssit ovat tilapäisesti vähissä. Kun tällaisia toimenpiteitä siirretään eteenpäin riittävän monta kertaa, syntyy kunnossapidon velkakierre, joka heikentää ennakoitavuutta ja vähentää suunnitelmallisuutta. Lopputuloksena kunnossapito muuttuu entistä reaktiivisemmaksi ja tuotannon riskit kasvavat.

Onko teillä noidankehää aiheuttavia "rautalankakorjauksia" tai lykättyjä toimenpiteitä?

Onko teillä parhaillaan käytössä laitteita, joita on korjattu väliaikaisesti kestämättömillä ratkaisuilla? Oletko tietoinen niistä kunnossapitotoimenpiteistä, jotka on lykätty odottamaan parempaa hetkeä? Usein tällaiset tarpeet unohtuvat ja ne huomataan vasta, kun ongelma kasvaa kriittiseksi. Ongelman eskaloituessa korjauskustannukset ja tuotantoseisokkien riskit nousevat merkittävästi.

Joudutaanko teillä myös tuotantoseisokkeihin määriteltyjä töitä priorisoimaan ja pienemmän prioriteetin töitä siirtämään tuonnemmaksi? Tämä johtaa helposti siihen, että tärkeät, mutta ei kiireelliset toimenpiteet jäävät tekemättä, mikä kasvattaa kunnossapitovelkaa ja myöhempiä riskejä entisestään.

Ratkaisun avaimet

Kunnossapitovelan hallinta alkaa kunnossapidon prosessien terävöittämisestä ja järjestelmän käytön optimoinnista. Velkaa ei voi hallita, jos sitä ei voi mitata. Ensimmäinen askel onkin tehdä kunnossapitovelka näkyväksi. Tämä edellyttää kunnossapitotoimenpiteiden systemaattista dokumentointia ja raportointia. Velan määrään on mahdollista päästä kiinni pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella toiminnalla.

On tärkeää, että kunnossapitovelkaa seurataan aktiivisesti, aivan pienistä osakokonaisuuksista lähtien. Tämä antaa realistisen kuvan organisaation kunnossapitovelasta. Onko teidän kunnossapitovelkanne tiedossa vai perustuuko se subjektiiviseen arvioon, joka vaihtelee riippuen siitä keneltä organisaatiostanne kysytään? Tämä on tyypillinen tilanne, joka vahvistaa sen, että velka ei ole hallinnassa.

Varmista, että järjestelmänne tukee vikojen ja korjaustoimenpiteiden tehokasta raportointia ja uusien työpyyntöjen vaivatonta tekemistä, jotta korjaus saatetaan loppuun kestävällä tavalla ja kohtuullisessa ajassa. Näin varmistetaan, että väliaikaiset ratkaisut eivät jää pysyviksi ja kunnossapitovelka ei pääse pinnan alla kasvamaan hallitsemattomaksi.

Kunnossapitovelan näkyväksi tekeminen investointilaskelmien tueksi

Usein korvausinvestointien laskelmiin huomioidaan korvattavan kohteen toteutuneet kunnossapitokustannukset tietyltä aikajaksolta. Toteutuneet kunnossapitokustannukset eivät kuitenkaan tuo varsinaista kunnossapitovelkaa näkyväksi. Kunnossapitovelan saaminen näkyväksi ei ainoastaan paranna tuotannon luotettavuutta ja riskienhallintaa, vaan se on myös erinomainen työkalu uus- ja korvausinvestointien laskelmiin. Jos esimerkiksi tietystä konelinjasta on tiedossa siihen kohdistuva euroiksi muutettavissa oleva kunnossapitovelka, voidaan se ottaa suoraan mukaan investointilaskelmiin. Tämä mahdollistaa realistisemmat ja tarkemmat päätökset investointien priorisoinnista ja ajoituksesta.

Miten MaintLeap voi auttaa?

MaintLeap auttaa yrityksiä tunnistamaan kunnossapitovelan ja tarjoaa toimivaksi todettuja ratkaisuja kunnossapitovelan hallintaan. Yksi keskeisistä ratkaisuistamme on tehdä kunnossapitovelka näkyväksi mittaamalla ja seuraamalla toimenpiteiden vaikutuksia sekä asettamalla selkeät SMART-tavoitteet velan vähentämiseksi. Palvelumme kattavat kunnossapidon prosessien optimoinnin, toimintatapojen tehostamisen sekä järjestelmien käytön parantamisen. Analysoimme nykytilanteen, tunnistamme riskit ja tarjoamme konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kunnossapitovelan pienentämiseksi.

Ota yhteyttä ja varmistetaan yhdessä, että kunnossapitovelka ei jää teidän organisaationne sokeaksi pisteeksi odottamaan eskaloitumista – pahimmalla mahdollisella hetkellä.